Koli on kulttuurihistorialtaan poikkeuksellisen arvokas kohde. Esikristillisellä ajalla soudettiin pitkienkin matkojen päästä uhraamaan Kolin haltijalle mm. saalisonnen takaamiseksi. Hotellin läheisyydessä sijaitseva uhrihalkeama on edelleen kävijöiden ihmeteltävänä. Kannattaisikohan sinne varmuuden vuoksi heittää kolikko tänäänkin?

Koli suomalaisen taiteen symbolina

Vuosisadan vaihteen merkittävimmistä taiteilijoista Kolilta saivat vaikutteita ja aiheita kirjailija Juhani Aho, kuvataiteilijat Eero Järnefelt, Venny Soldan-Brofeldt ja Pekka Halonen, säveltäjä Jean Sibelius ja valokuvaaja I. K. Inha. Kolin maisemat ovat vaikuttaneet myös mm. kirjailija Heikki Turusen tuotantoon. Kirjailija Kurt Vonnegut kirjoitti haltioituneena jäätyneistä mustikoista, joita hän löysi maisteltavakseen syksyisen Kolin rinteiltä.

Monet taiteilijat ovat löytäneet Kolilta voimavaroja ja sisältöä luomistyölleen. Koli suomalaisuuden ja kalevalaisuuden symbolina toimi vahvana henkisenä, sensuurin ohittavana taisteluaseena 1800- ja 1900-lukujen vaihteen kansallisuuskamppailussa. Sanoja ei tarvittu, kun pääkaupungin poliittisten taistelujen keskellä nostettiin seinälle esimerkiksi Eero Järnefeltin maalaama "Syysmaisema Pielisjärveltä" (1899).

Katso YLE Teeman Sininen laulu – Suomen taiteiden tarina. Kohtaamisia Kolilla. Eero Järnefelt, Jean Sibelius ja I.K. Inha – Kolin merkitys taiteilijoille.